Esko teki raskaan päätöksen: oli muutettava Eijan kanssa Puumalaan ja jätettävä lapset Tikkalaan vielä vuodeksi koulua käymään. Alkuaikoina, pysyvän asunnon puuttuessa pariskunta joutui nukkumaan öitä teltassa, joten lasten mukanaolo oli mahdotonta. Perheen esikoinen oli vasta täyttänyt 15, kuopus 8 vuotta.

Viikonloppuisin vanhemmat matkasivat pesuettaan tapaamaan ja evästämään seuraavan viikon touhuissa. 1970-luvun alkupuoliskolla iski öljykriisi, joka vaikutti myös Tikkalan ja Puumalan väliseen "ralliin". Polttoaineesta tuli hetkessä haluttu hamstrauksen kohde ja bensa-asemat joutuivat välillä rajoittamaan bensan myyntiä kahteenkymmeneen litraan per asiakas. Näin matkalla joutui pysähtymään toistuvasti bensa-asemille.

Vaikka ikävä vaivasikin puolin ja toisin, järjestely pelasi: Tuula ja Timo tappelivat murrosikäisten tavoin keskenään, Kimmo yritti ottaa isommistaan mallia ja Päivi rynnisti koulun päätyttyä Savolaiseen korttipakka taskussaan.

Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Sama raataminen kuin Tikkalan laitosta perustettaessa alkoi uudestaan. Työt kaatuivat päälle yhtäaikaa: pylväät piti juntata, verkot tilata, vaijerit haalia ja asentaa paikoilleen, rehuvarasto rakentaa - lukematon määrä töitä. Esko joutui vielä "vanhoilla päivillään" opettelemaan uuden taidon, laitesukeltamisen. Kala-altaan pohja oli täynnä risuja ja uppotukkeja, jotka piti välttämättä raivata. Sivustakatsojalle urakka oli karmeaa katseltavaa: sukellustöissä Eskon hengenlähtökin oli useasti lähellä. Esko tiesi kokemuksesta, että muutaman rankemman vuoden jälkeen helpottaa - jos hanke vain onnistuu suunnitelmien mukaisesti. Epäonnistumisen peikko oli kuitenkin aina läsnä niskaan hengittämässä.

Kirjolohet kasvavat Kukkeisissa

Kalankasvatus Puumalassa on päässyt hyvään vauhtiin, keväällä aloitti toimintansa Puumalan Lohi, jonka kasvatusaltaissa uiskentelee noin 150 000 kirjolohta. Talousrakennusta rakennetaan parhaillaan ja vielä tänä syksynä on tarkoitus aloittaa siinä kalan perkaus. Viime syksynä rakennettiin alueelle johtava tie ja seuraavaksi juntattiin verkkoaitojen paalut järven pohjaan. Pääsiäisen jälkeen laitettiin verkot altaisiin ja alkukesästä tuotiin kalat. Saareen on rakennettu asuinrakennus josta käsin huolto- ja vartiointitehtävät suoritetaan. Apuna vartioinnissa on ärhäkkä vahtikoira joka heti haistaa vieraat. Ei sinne sovi sivullisen asiatta mennä ja muutenkin on muistettava, että kalavarkaus on rangaistava teko samalla lailla kuin mikä tahansa varkaus. Oma riesansa on myös lentävistä kalavarkaista, lokeista, joita on pidettävä silmällä ja aina välillä peloiteltava. Kalankasvatuslaitos sijaitsee rauhallisella paikalla jossa vedet ovat puhtaat ja vaihtuvuus hyvä. Viime aikoina vedenpinta on noussut niin valtavasti, että erään sanonnan mukaan "kalatkin kohta hukkuvat".

Puumala-lehti 34/74

Kalanviljelyslaitos aloittaa ensi keväänä

Puumalan lohina lähtevät maailman markkinoille aikoinaan ne lohet, jotka ensi keväästä lähtien kasvatetaan Puumalan maaperällä. Varsin mittava yksityinen kalanviljelylaitos, jonka vuosituotannoksi on laskettu satatuhatta kiloa, aloittaa toimintansa ensi keväänä. Yrityksen käynnistää noin yhdeksän vuotta Tohmajärvellä kirjolohen- ja taimenen poikasten tuotantoa harjoittanut Karjalan Lohi Oy liikkeenharjoittaja Esko Hagman'in johdolla.

Uuden laitoksen paikka on rauhallinen ja alue nuottauskelpoista. Vedet ovat puhtaat ja suuret vesimassat virtaavat paikalla" toteaa yrittäjä itse."Ja mukavalla paikalla Puumala on, ei missään korvessa" toteaa Esko.

Puumala-lehti 39/73

Ensimmäinen sadonkorjuu käynnissä Puumalan Lohi Oy:ssä

Kiireistä aikaa vietetään Puumalan Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksella Kukkeisissa. Kiiltäväkylkistä kirjolohta nostetaan kasvatusaltaista, perataan ja pakataan jäähileeseen lähetettäväksi sitten eri puolelle Suomea. Parhaillaan on menossa Turkuun lähtevän erän käsittely. Hiljattain valmistui rehuvarasto/perkaamorakennus ja viime viikolla aloitettiin perkaaminen. Touhussa on mukana kymmenkunta työntekijää, heidän joukossaan yrityksen alkuunpanija ja omistaja Esko Hagman sekä puolenkymmentä paikkakuntalaista. Käytännössä tapahtuu käsittely näin: kun kaloille on annettu nuijanukutus, ensimmäinen työntekijäpari viereisellä pöydällä avaa kalat poistaen sisälmykset. Sen jälkeen harjakoneen ääressä olevat puhdistavat kalat. Jatkossa ne joutuvat punnitukseen ja tuoreena myytävät kalat pakattaviksi laatikoihin jäähileen kanssa, jota kone vieressä valmistaa. Näin siis on kalanviljely päässyt mukavaan vauhtiin ja saa sieltä paikka-kuntalainenkin piristystä ruokapöytäänsä. Mitä talvi, jäät ja jäidenlähtö tuovat mukanaan, on vielä kokematta mutta toivottavasti kaikki onnistuu parhain päin.

Puumala-lehti 43/74